Mindfulnessiin liittyviä tieteellisiä tutkimuksia on tehty jo tuhansia. Mindfulnessia hyödynnetään laajasti lääketieteessä ja psykologiassa. Muun muassa Iso-Britannian valtion terveyspalvelut (NHS) suosittelee mindfulnessia masennuksen, ahdistuksen ja kroonisten kipujen hoitoon.

Mindfulness, tietoisuustaidot, hyväksyvä tietoinen läsnäolo

Mindfulnessillä on monta eri nimeä, mutta mitä sillä tarkoitetaan käytännössä?

Mindfulness on kykyä suunnata huomio erityisellä tavalla:  tarkoituksellisesti tähän hetkeen, ilman arvostelua.

Harjoituksessa oleellinen osa on nykyhetken hyväksyminen sellaisena kuin se on, jotta osaisimme valita juuri sen tavan toimia,  joka sopii näihin havaintoihin, resursseihin, käytettävissä olevaan aikaa jne.

Huomio voidaan kohdistaa eri asioihin, kuten kehollisiin tuntemuksiin, aistikokemuksiin, tunteisiin tai ajatuksiin ja mielen virtaan. Useimmiten harjoituksessa huomio kohdistetaan  kehon tai kehon osan tuntemuksiin ja hengitykseen. Harjoituksen olennainen osa on oppia kuuntelemaan kehoa, tunteita ja mieltä, ja hyväksymään ne sellaisina kuin ne ovat tässä hetkessä.

Mindfulnessia harjoitellaan, jotta voisimme tuoda nämä taidot osaksi jokapäiväistä elämää.

Kun tulemme tietoisiksi toimintatavoista, jotka eivät ole hyödyllisiä meille, voimme alkaa muuttaa niitä ja lisätä omaa hyvinvointiamme. Mindfulnessin harjoittaminen auttaa selkeyttämään mieltä ja käsittelemään vaikeita ajatuksia sekä tunteita ja stressiä. Kiireinen elämäntyyli ja se, että samanaikaisesti on menossa lukuisia prosesseja, joilla kullakin on oma aikataulunsa lisäävät stressiä. Tästä syystä mindfulnessin harjoittelu on tullut yhä tärkeämmäksi.

Mindfulness on: tutkimus ja hyödyt

Länsimainen mindfulness harjoitus kehitettiin USA:ssa Massachusettsin yliopistossa 1980-luvulla. Mindfulnessin kehittäjä Jon Kabat-Zinn oli tutustunut itämaisiin perinteisiin ja mielen harjoitus-tekniikoihin ja kehitti näitä soveltaen 8 viikkoa kestävän MBSR-ohjelman (Mindfulness Based Stress Reduction).

Nykyään mindfulnessiin liittyviä tieteellisiä tutkimuksia on tehty jo tuhansia. Mindfulnessia hyödynnetään laajasti lääketieteessä ja psykologiassa. Muun muassa Iso-Britannian valtion terveyspalvelut (NHS) suosittelee mindfulnessia masennuksen, ahdistuksen ja kroonisten kipujen hoitoon.

Jo 8 viikon säännöllinen mindfulness-harjoittelu muuttaa tutkitusti aivojen rakennetta:

Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden harmaa aivomassa lisääntyi alueilla, jotka ovat tärkeitä oppimiselle ja muistille sekä myötätunnolle. Lisäksi harmaa aivomassa pieneni stressiin ja ahdistukseen yhdistetyillä aivojen osa-alueilla.

Lue lisää täältä.

Merkittävimmät hyödyt

• Stressihormonitasojen laskeminen
• Keskittymiskyvyn paraneminen
• Tunne- ja ihmissuhdetaitojen kehittyminen
• Lisää vastustuskykyä
• Auttaa univaikeuksiin, kroonisten kipujen hallintaan, masennukseen ja ahdistukseen