Motiivi ja tekemisen energia

Se mitä teemme ei vaikuta meihin ehkä niinkään paljoa kuin se miten sen teemme. Lähtökohtamme, motiivi on avainasemassa.

motiivi-tekemisen-laatu-erja-lahdenpera-helsinki-mindfulness

Me rakastamme rakkautta.

Rakkaus tuntuu hyvältä silloin kun sitä voi vastaanottaa luottavaisesti ja etenkin silloin kun sitä voi vilpittömästi osoittaa sellaiselle ihmiselle tai olennolle, jonka olemassaolosta ja läheisyydestä nauttii.

Mitä vai miten

Voisiko olla niin, että se mitä teemme ei vaikuta meihin niinkään paljon kuin se miten sen teemme, mistä lähtökohdista, motiivista toimintamme nousee. Saatamme kiukustuneena siivota vaikka koko huushollin, mutta se ei välttämättä tunnu yhtä hyvältä kuin se, että löytää tavaroille levollisesti paikkansa ja puhdistaa paikat siksi, että itsellä ja toisilla olisi viihtyisämpää.

Voisiko myönteinen motivaatio tekemisestämme on kevyempää siitä huolimatta että emme rakasta varsinaista tekemistä. Laskujen selvittäminen ei välttämättä ole itsessään intohimo, mutta sen tietäminen, että asiat ovat järjestyksessä ja hoidossa on varsin mukava tunne. Jonkin tylsän osa-alueen hanskaaminen matkalla tavoittelemaansa päämäärään ei ehkä itsessään houkuta, mutta tuon tärkeän kokonaisuuden vuoksi tämän osuuden loppuun saattaminen voimauttaa, jopa vapauttaa energiaa.

Voisimmeko siksi ennen tekemistämme tarkistaa sen syyn miksi teemme sitä. On syitä kuten esimerkiksi

  • pakko tehdä
  • jottei kollega/esimies/kumppani pääse moittimaan

Sitten on myös toisenlaisia syitä kuten, jotta

  • toinen saa korvauksen osuudestaan
  • yhteinen projektimme pääsee etenemään
  • toinen ilahtuisi
  • itse voisin paremmin
  • yhteinen kokonaisuus toimii paremmin

valinta

Olisiko mahdollista huomatessamme vastustusta johonkin ryhtyessämme viettää muutama sekunti tai minuutti etsiessämme itsestämme niitä syitä tehdä juuri tämä, sinänsä hiukan sisäistä vastustusta herättävä juttu siten, että  olotilamme kevenee, hengitys kulkee, kasvomme pehmenevät? Olisiko tekemisemme silloin kevyempää ja toimisimme pienemmällä vastuksella, ilman sisäistä selostusta: tää on tosi tylsää, raskasta, epämiellyttävää, en pidä tästä yhtään…

Valinta, jotta toimisimme ennemmin rakkaudesta käsin kuin pelosta tai pakosta. Teemme ehkä samat hommat molemmissa, mutta tekemisen energia ja lopputulema voivat olla kokonaan toisenlaisia.

Kannattaisiko kokeilla?

Mitä sanot?

Seuraa meitä:
error

Elätkö ystävällisessä vai vihamielisessä maailmankaikkeudessa

Albert Einstein: Tärkein päätös, jonka teemme on valinta sen välillä elämmekö ystävällisessä vai vihamielisessä maailmankaikkeudessa.

Tein aikanaan tyytyväisyysharjoitusta osana rajajoogaharjoituksia ja tämä Einsteinin kysymys muistuttaa mm. tyytyväisyys-harjoitusta. Rajajoogassa eli kuningasjoogassa on 5 asiaa, joista pidättäydytään ja 5 asiaa joita harjoitetaan.

Yama – pidättäydy

Pidättäytymissännöt eli yamasäännöt ovat sellaisia, jotka puhdistavat ja selkeyttävät elämäämme, luovat levollisuutta ja mahdollistavat kääntymisen sisäänpäin.  Niiden tarkoituksena on poistaa ihmisen elämälle ominaiset mentaaliset ja emotionaaliset häiriötekijät ja ne yhdessä muodostavat joogan tiellä ns. Suuren lupauksen, joka kuuluu noudatettaviin sääntöihin olipa elämäntilanne mikä tahansa.

Ne ovat:

1.       Ahimsa  – väkivallattomuus kaikkia eläviä olentoja kohtaan.

2.       Satya – totuudenmukaisuus ajatuksissa ja toiminnassa.

3.       Asteya – varastamisesta ja muusta väärinkäytöksestä pidättäytyminen.

4.       Brahmacarya – pidättäytyminen fyysisten halujen tyydyttämisestä, kiintymättömyys, kiinnipitämättömyys.

5.       Aparigraha – ahnehtimattomuus, ylettömyydestä pidättäytyminen, omistamattomuus.

Niyama – harjoita säännöllisesti

Harjoittamissäännöt eli niyama-säännöt ovat aktiivista harjoittamista ja ennen kaikkea sisäistä työskentelyä.  Ne avaavat harjoittajalleen uusia maailmoita, sillä ne uudistavat ajatteluamme ja asenteitamme. Siten ne vaikuttavat siihen millaisena koemme elämämme siitä huolimatta, että konkreettisessa maailmassamme ei tapahdu mitään erityistä muutosta.

Ne ovat:

1.       Sauca – puhtaus, sellaisten tekijöiden ja olosuhteiden poistamista, jotka ehkäisevät käyttövälineitämme toteuttamasta niille kuuluvaa tehtävää. Niihin kuuluvat  myös ajatustemme ja tunteidemme puhtaus.

2.       Samtosa – tyytyväisyys. Tila, jossa voi pysyttäytyä rauhallisena, vakaana ja toimintakykyisenä tapahtuipa mitä tahansa.

3.       Tapas – puhdistautumista, itsetutkiskelua ja itsekuria. Päämääränä eri olemuspuoliensa hallinta ja valmistautuminen korkeampaan oivaltamiseen.

4.       Svadhyaya – pyhien kirjoitusten tutkimista, totuuksien pohtimista ja mietiskelyä. Avaa inuitiota ja transkenttista oivaltamista.

5.       Isvara-pranidhana – Jumalalle antautuminen. Hävittää minäisyyttä ja saa yksilön heijastamaan korkeampaa tahtoa.

Otin yhtenä tärkeimmistä harjoituksista tyytyväisyyden harjoittamisen huomattuani, että suhtauduin todellisuuteen siten, että mieleni tuotti paljon mielipiteitä mistä pidin ja mistä en. Syntyi halu poistaa osia todellisuudesta siten kuin se kulloinkin minulle sopi, aina säitä myöten. No arvaatte, kuinka hyvin sellainen onnistuu. Tämän havaittuani päätin kokeilla täyskäännöstä ja harjoittaa tyytyväisyyttä mitä ikinä sitten tapahtuikaan tai mikä ikinä olikaan sen hetkinen todellisuuteni.

Tämä tuntui avaavan uudenlaisia ulottuvuuksia kuten sen, että kullakin tilanteella oli jokin lahja annettavanaan. Joskus tilanne kehitti sitkeyttäni, joskus auttoi päästämään irti turhista suunnitelmista. Ennen kaikkea se auttoi päästämään irti toimimattomista ajatuksista, käsityksistä ja asenteista.

Niyama ja yama-sääntöjen harjoittaminen on myös sikäli jännittävää, että harjoittaessasi yhtä tulet harjoittaneeksi myös toisia. Voit siis vapaasti valita sen, joka tuntuu mieluisimmalta vaihtoehdolta. Näitä ei tarvitse toteuttaa järjestyksessä muulla tavalla kuin, että yama-säännöt on hallittava edes jollain tasolla ennen kuin voi edetä niyama-harjoituksiin.  

Nämä harjoitukset eivät ole päivien, vaan kuukausien ja joogafilofian mukaan jopa elämien mittaisia harjoituksia. Lohdullista on, että jokainen pienikin askel muuttaa meitä ja kokemaamme elämää. Tuo Einsteinin ehdottama perusvalinta saattaa siten helpottaa merkittävällä tavalla tietä uudenlaiseen, tasapainoa luovaan elämään ja toimintaan.

Elämä sallii kokeilemisen

Oman kokemukseni mukaan elämä näyttää sallivan kokeiluja. Siten voit tehdä päätöksesi vasta kun huomaat, että kokeilu avaa sinulle elämää tavalla, joka tuntuu pikemmin avartavalta kuin supistavalta.

Haluaisitko siis kokeilla tuota Einsteinin ehdottamaa päätöstä, että sittenkin elämme ystävällisessä maailmankaikkeudessa 21 päivän, 3 viikon ajan? Siitä huolimatta, että hankaluudet ovat edelleen siellä missä ne olivat ennenkin, siitä huolimatta, että fyysisessä maailmassamme ei tapahdu mitään erityistä muutosta.  Noin 21 päivässä päivittäin harjoitetuista uusista asioista tulee osa arkeamme, tottumustamme ja sitä myöten tapaamme elää. Näin kokemuksemme pääsee syvenemään mistä kaikesta tällaisessa valinnassa onkaan kyse. Siksi ehdotan 21 päivän mittaista kokeilua.

Kutsu jakamaan havaintojasi

Tätä kirjoitusta voi kommentoida sekä yksityisesti että julkisesti. Käyn kaikki kommentit läpi ja hyväksyn ne yhden kerrallaan. Voin myös kerätä havaintoja ja julkaista ne omana kommenttina, jolloin ne säilyvät anonyymeinä. Kommentoi ja mainitse haluatko, että se julkaistaan sellaisenaan vai anonyymisti.

Torstaina 15.8.2019 julkaisen havaintoja siitä, mitä tapahtui kun päätimme elää ystävällisessä universumissa vaikka kaikki elämämme tapahtumat eivät todellakaan olleet meille mieleisiä.

·         Mitä tapahtui kyvylleni elää asian kanssa? Helpottuiko vai hankaloituiko?

·         Mitä tapahtui energialleni? Lisääntyikö vai kuihtuiko?

·         Kuinka kehoni reagoi? Oliko helpompi vai vaikeampi hegittää?

·         Millaisia tunteita päätökseni lisäsi ja millaisia vähensi?

·         Vaikuttiko kokeiluni ihmissuhteisiini jollain tavalla?

Rakkaudella

Erja Lahdenperä

Mindfulness- ja vuorovaikutuskouluttaja

Helsinki Mindfulness

Yama ja niyama-sääntöjen lähde:

I. K. Taimni, Joogan tiede, osa Sadhana Pada, Teosofinen Seura ry, v. 2002

Seuraa meitä:
error