Kissavideo ja muita kriteerejä ohjaajansa löytämiseen

Turvallisuus, luottamus, lempeä määrätietoisuus, vapaus oivaltaa

Salaisuus

Mindfulnessin ohjaajamisessa on yksi asia, joka on kaikkein tärkeintä: ohjaaja ohjaa omasta meditaatiostaan käsin. 

Se on tutkimustenkin mukaan se ainoa tapa, jolla meditaatio lähtee toimimaan kuulijalla. Tunnistamme todella nopeasti lajitoveriemme autenttisuuden.  Jos ohjaaja pyytää sinua asettumaan kehoosi tuntuuko, että hän itse on juurtunut tukevasti omaansa? Esimerkiksi kehomeditaatiota ohjataan siten, että ohjaaja itsekin on samassa kohdassa omassa kehossaan vaikka sitten seisoisi mikrofonin kanssa suuren yleisön edessä. Kyky olla kotonaan ohjaamassaan meditaatiossa on mindfulness-ohjaamisen peruskallio.

Tarkista siis ensimmäiseksi onko ohjaaja sinulle autenttisen, aidon ja vilpittömän oloinen. Yksi ohjaaja voi sopia yhdelle, toinen toiselle.

Turvallisuus

Meillä on kaikenlaisia päiviä. Välillä olemme nukkuneet hyvin, olemme iloisia ja energisiä ja isommat päätökset on tehty. Silloin meditaatiokin on täysin erilainen verrattuna päivään, jolloin olemme nukkuneet huonosti, keskellä raastavaa päätöksien tekemistä. Ehkä olemme sinä päivänä takelelleet niin isommissa kuin suuremmissakin tekemisisämme. Antaako ohjaajasi sinulle tilaa olla juuri sellainen kuin olet silloinkin kun sinulla on erityisen hankalaa ja myös silloin kun sinulla on jokseenkin autas olotila?

Hankaluuksien kohtaaminen on tärkeä, jopa keskeinen osa, mindfulness-harjoitusta. Emme me meditointia tarvitse silloin kun kaikki on hyvin. Sen sijaan tarvitsemme todellakin kaiken avun, jonka voimme saada, silloin kun meillä menee surkeasti.

Kun tavallisesti vastoinkäymistä on enemmän kuin helppoutta, tarkkaa kuulemissasi meditaatioissa juuri tätä puolta. Onko siinä tilaa myös silloin kun juuri mikään ei ota sujuakseen?

Luottamus

Haasteellisissa tilanteissa tarvitsemme luottamusta siihen, että näyttipä juttu miten hankalalta tahansa juuri nyt, siitä on jokin ulospääsy siitä huolimatta, että juuri nyt emme kykene ulospääsyä havaitsemaan emmekä voi olla ihan varmoja siitäkään, kestääkö reitin löytäminen vähän vai kauan.

Luotsaako ohjaajasi sinua luottamaan omaan kykyysi löytää tie eteenpäin?

Salliiko ohjaus sen, että aina et ota sitä vaikeinta käsittelyyn? Sillä aina ei jaksa. Silloin tärkeää tukea itseään voimaan paremmin. Tekemään jotain sellaista, joka kohottaa mielialaa, auttaa lepäämään, huolehtimaan perustarpeistaan kuten sopivasta ruokailusta, liikkumisesta, aikaansaamisesta ja ilahduttavista ihmissuhteista.

Tuntuuko, että ohjaajalla itsellään on maailmankuva, jossa hankaluudet kuuluvat elämään ja kipeidenkin asioiden ympäriltä löytyy myös muuta? Jos vaikka meillä olisi todella ikävä hermosärky esim. onnettomuuden jäljiltä jossain päin kehoa, niin samaan aikaan muu keho saattaa olla täysin kivuton ja hyvinkin toimintakykyinen?

Minulle mindfulness on sitä, että minkä tahansa haasteen kohdalla tiedostamme, että se ei ole kaikki mitä on, se ei sittenkään ole koko maailma, ainoa todellisuus. Juuri tämä oivallus antaa tilaa tehdä useammanlaisia ratkaisuja, se avaa vaihtoehtoja. Jos ei yhdellä tavalla niin sitten jollain toisella.

Lempeä määrätietoisuus – 2 minuuttia ja kissavideo

Avautuaksemme sille mitä on, meidän on kohdattava haasteemme ja sisäiset mörkömme. Voimme tehdä sen vain voimavarojemme puitteissa. Kaikkea emme kykene ottamaan työn alle samanaikaisesti.

“You can do anything, but you can’t do everything.”

Siksi keskittyminen siihen mitä voimme tehdä nyt, on kaikkein tärkeintä. Se voi olla ensi alkuun vain voimien keräämistä, tasapainon palauttamista ja hengityksensä aistimista. Kun kykenee tähän 2 minuuttia, voi huomata, että kehollinen olotila alkaa muuttua. Kykenemme jälleen luottamaan hiukan vahvemmin kykyymme selviytyä, vaikka sitten aina 2 minuuttia kerrallaan.

Oheinen kissavideo kertoo minulle siitä kuinka mahdottomassa tilanteessa päämäärätietoisuus sekä luottamus omaan ja toisen taitoon selviytyä tuottaa ratkaisuja, joita mieli pitäisi mahdottomana, pattitilanteena. Voisimmeko ottaa oppia kissanpoikasista ja vain kokeilla, pakottamatta ketään tai mitään? Jos emme yhdellä tavalla niin sitten toisella.

Tilaa olla ja tilaa havainnoida

Onko sinulla itselläsi tilaa olla juuri sellainen kuin olet tämän henkilön ohjauksessa? Löytyykö omille havainnoillesi ja jos olet ryhmässä, ryhmässä jakamiselle, tilaisuutta? Havaintojen sanottamisessa kerromme siitä, mikä oli totta itsellemme. Kun jokaisella on oma tapansa havainnoida niin tällainen sanottaminen rikastuttaa koko ryhmää ja lisää meidän kaikkien kyvykkyyttä avautua uusille näkökulmille.

Itselleni on todella tärkeää, että meditaatio ei pyri mihinkään tiettyyn päämäärään. Meditaatio saattaa ehdottaa jotakin näkökulmaa kuten vuoren lujuutta ja vakautta tai järven kykyä asettua siihen tilaan mikä sille avautuu. Mielikuvia käytettäessä meditaation tehtävä on yksinkertaisesti kokeilla, harjoituttaa sitä, mitä olemme sillä kertaa päättäneet harjoituttaa. Oli se sitten herkkyyttä aistia kehoa ja sen ilmentämiä viestejä (kehomeditaatio), kykyämme löytää itsestämme fyysinen lepopaikka (istumameditaatio, jossa päähuomio on hengityksessä) tai ystävällisyyden siementen kylväminen itseään ja toisia kohtaan (metta-meditaatio).

Pääasiallisesti teemme kuitenkin havainnointiharjoituksia kuten miltä keho tai hengitys tuntuu. Onko huomiomme kehon pinnalla vai kykenemmekö aistimaan kehoa myös syvemmältä? Tämä vuoksi mindfulness on perustaltaan ns. oivallusmeditaatiota.

Olen oppinut lujasti, että huomion suuntaaminen tällä tavoin säännöllisesti riittää. Harjoitus rakentaa meissä uudenlaisia neurologisia reittejä meditaatio meditaatiolta, hetki hetkeltä. Vähitellen huomaamme saavamme myös onnistumisen kokemuksia.

Parisen vuotta sitten kaksi vierustoveria kommentoivat harjoitteluaan 8 viikkoisella MBSR-kurssillani. Ensimmäinen sanoi, että kehomeditaation tekeminen oli todella tylsää mm. siksi, että kun siinä kehotettiin aistimaan varpaita ja niin hän ei tunnistanut varpaitaan lainkaan, eikä siis myöskään niiden aistimuksia. Vieressä, burnout lomalla oleva harjoittaja kommentoi energisesti, että jatka ihmeessä harjoittamista, sillä hänkin oli kokenut saman, sen, että varpaisiin ei löydy yhteyttä ja sitten yhtenä kertana hän riemastuksekseen tunsikin ne. Koko ryhmämme energisoitui ja me kaikki hymyilimme.

Riittää siis, että harjoitat. Loppu syntyy itsestään.

Rakkaudella

Erja Lahdenperä

Mindfulness-ohjaaja®

Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja®

Seuraa meitä:

Isoisä ja aasi

Kuinka houkutella aasiansa

Mark Williams ja Danny Penman kirjassaan Tietoinen läsnäolo kertovat tarinan isoisästä ja aasista. Lyhytversiona tarina kuuluu näin: Kreikassa poika oli lastannut aasinsa kuljettamaan vihanneksia. Kun oli aika lähteä liikkeelle aasi painoikin tukevasti kaikki neljä kaviota maahan eikä liikahtanutkaan. Poika koetti vetää ohjaksista, komentaa kovalla äänellä, mutta aasi näytti vain itsepäisemmältä.

Jatka lukemista ”Isoisä ja aasi”
Seuraa meitä:

Voisiko juuri näin olla hyvä?

Entä jos tämä kaikki onkin, jollain merkillisellä tavalla, parasta mitä olisi voinut tapahtua?

Entä jos tämä kaikki onkin, jollain merkillisellä tavalla, parasta mitä olisi voinut tapahtua?

Tyytyväisyyden harjoittaminen on ikiaikainen henkinen harjoitusmenetelmä. Joogafilosofiassa se kuuluu yama- ja niyama-harjoituksiin. Nämä harjoitukset ovat osa korkeinta kuningasjoogaa, raja-joogaa. Harjoitamme siinä sekä pidättäytymistä väärin tekemisestä että teemme meitä auttavia asioita.

Jatka lukemista ”Voisiko juuri näin olla hyvä?”
Seuraa meitä:

Meditoiminen – yllättävän mukavaa yhdessä

Kun meditoimme käännämme katseemme sisäänpäin, omaan kehoon, omaan hengitykseen. Kun aloitamme itseksemme meditoimisen teemme sitä useimmiten oman elämämme keskellä. Voi olla hyvinkin haastavaa raivata sille fyysinen tila, aika ja ennen kaikkea se rauha, jolloin muut tekemiset eivät ryntää äänekkäinä mieleemme.

Jännittävää on, että yhdessä näinkin yksityinen toiminta on huomattavasti helpompaa. Etenkin kun sille on varattu aika, luotu tila, jossa voit valita itsellesi sopivan asennon ja saat taitavaa, elävää ohjausta.

Meditoidessa karkaileva mielemme tarvitsee ohjausta, muistutusta siitä mitä olimmekaan tekemässä. Silloin kun mieli on stressaantunut, sillä on taipumus olla huolissaan ja muistutella meitä kaikesta siitä mitä on tärkeää huomioida. Juuri tästä syystä yksinkertainen keskittyminen vaikkapa kehon aistimiseen ei meinaa millään onnistua. Mieli kun herkästi kerran hengityksen aistittuaan sanoo, että johan tuo tunnistettiin, mitä siitä enää? Onpa tyhmä harjoitus.

Suuripäisiä olentoja

Juuri tämä on se iso vastus, joka meillä on meditointia aloittaessamme ylitettävä. Tälle kaikelle on historialliset syynsä. Olemme käyttäneet paljon mieltämme, kehittäneet sitä älykkääksi, taitavaksi ja paljon tietäväksi. Meillä on ikään kuin suhteettoman suuri pää.

Saatamme olla ajatuksissamme niin suuren osan päivästämme, että keholle, tunteille, merkityksellisyydelle tai läheisille jää hyvin vähän huomiota. Vähitellen yhteys itseemme, syvempään arvomaailmaamme ohenee niin, että se saattaa katketa kokonaan. Sitten vain joku aamu huomaamme, että emme kykene nousemaan sängystä koska selkä on niin kipeä tai emme kykenee löytämään ensimmäistäkään liikkeellepanevaa syytä ylösnousemiseen.

Olemme silloin, päissämme eläessämme, kadottaneet itsemme: kehomme viisauden, tunteidemme voiman, ymmärryksen siitä mikä meille on aidosti arvokasta, mikä toissijaista. Saatamme toimia ahkerasti, tuottaen paljon, mutta emme enää saa siitä energiaa. Suorittaminen, aivotutkijoiden nimeämä Default mode – taajuus on siitä salakavala, että sille mikään ei koskaan riitä. Kun älykäs mieli saa yhden asian tehtyä, se löytää neljä muuta asiaa, jotka pitäisi myös tehdä. To do -lista ei koskaan lyhene, se vain pitenee.

Palautuminen? Onko se jotain syötävää?

Mindfulness-meditointi on siitä nerokasta, että aivan yksinkertaisilla harjoituksilla vaikutamme autonomisen hermostomme toimintaan.  Sympaattinen hermostomme on aktiivinen, kaasu, jota aktivoimalla saamme itsemme liikkeelle. Hyvin tärkeä osa elämäämme. Voimmeko silti elää jalka vain kaasulla?

Ihan fysiologisestikin emme, sillä silloin kehomme, aivomme, me itse, elävinä olentoina emme silloin pääse palautumaan. Jalka koko ajan kaasulla menemme ennemmin tai myöhemmin tilttiin. Saattaa tulla hetki, jolloin osaamme edelleen lukea, mutta emme enää ymmärrä mitä tekstissä lukee. Osaamme täyttää pesukoneen, mutta emme muista kuinka ohjelma käynnistettiin.

Aivomme käyttäytyvät tarkoituksenmukaisesti, tärkeimpiä toimintojamme suojellen. Ne yksinkertaisesti pudottavat kaiken, mikä ei ole olennaista selviytymiselle, pois. Palautumisen tie on useimmiten hidas. Joudumme opettelemaan uudenlaisen tavan elää ja olla. Emme enää voikaan antaa kaikkea suorittamiselle, vaan meidän on yksinkertaisesti myös levättävä. Mutta kuinka levätä, kuinka palautua?

Kun mielemme on edelleen erinomaisen taitava keksimään kaikkea mitä pitäisi, mutta kun keho ja aivot eivät enää kykene, niin koemme herkästi olevamme tyhjän päällä. Meitä suojeleva lamaantuminen on lähellä.

Tätä alkaa näkyä yhä nuoremmissa, jo kouluikäisissä saati sitten meissä työikäisissä. Töissä projektit ja kehittämishankkeet saattavat vyöryä toinen toistensa päälle, seuraavat alkavat ennen kuin edelliset on saatu päätökseen. Samaan aikaan ohjelmistot vaihtuvat, koetamme tehdä töitä avokonttoreissa ja kalenteri on täynnä kokouksia. Riennämme asiasta toiseen. Olemme ennennäkemättömän kovilla kaikkien tavoitteidemme kanssa. Kun tähän lisää suorittavan mielen taipumuksen kriittisyyteen on mieliala joko ylettömän terävä arvostelun kohdistuessa ympärillä oleviin, maan hallitukseen tai todella alhaalla kun se kohdistuu meihin itseemme.  

Yhdessä isokin laiva kääntyy

Muutoksen tuottaminen on kuin koettaisi kääntää isoa laivaa. Taidot ja energia ei yksinkertaisesti riitä. Onneksi laivan kääntäminen yhdessä on mahdollista vaikka yksin emme siihen kykene.

Mindfulness 8 viikon MBSR & MBCT –kurssilla voi olla hyvin helpottavaa havaita, että muut näyttävät ja kuulostavat ihan tavallisilta, älykkäiltä ihmisiltä ja silti kullakin mieli kiristyy jollain omanlaisella, ei niin toivotulla tavalla. Ja päällepäin sitä ei todellakaan huomaa. Minun vääristymäni tai oireeni eivät ehkä sittenkään tarkoita, että minussa on jotain perustavanlaatuista vikaa.

Ettäkö minun tilttini tai synkkyyteni onkin evoluution aikaansaamaa?

Kyllä. ihmiskehityksen 3,5 miljardin vuoden aikana selviytyjiä ovat olleet niitä, jotka ovat olleet varuillaan ja osanneet ennakoida uhkaavia tilanteita. Me kaikki olemme selviytyjien jälkeläisiä ja siksi meillä on vahva luontainen kyvykkyys, osaaminen tällä alueella. Osaamme kuvitella kaikenlaisia uhkia ja muistamme kaiken sen, mikä viimeksi meni pieleen.

”Mitä? Ohjaajani sanoikin, että vaihtamalla aivojeni taajuutta vaihdan sitä miten koen tätä todellisuutta? Ettäkö viemällä huomio kehoon ja aistimalla miltä hengitys tuntuu voin vaihtaa tätä taajuutta? Eikä tarvitse edes tapella ajatusten kanssa vaan vain huomata niiden ilmaantuminen ja sitten taas keskittyä vaikka siihen miltä vasemman jalan pohje tuntuu.

Kuulostaa tosi hömöltä, mutta kun koetin niin joo, olotila alkoikin jotenkin muuttua. Ihan jo ensimmäisenä iltana. Omituista. Ikään kuin keho olisi tukevammin olemassa, hiukan painavampi ja levollisempi. Hengityskin on nyt syvempää.

Eikä minua huolestuta huominenkaan enää niin paljoa. Onhan minulla kuitenkin kokonainen yö välissä ennen kuin minulle on edes mahdollista hoitaa se työlistan ensimmäinen asia.

Taidanpa meditoida uudestaan heti aamulla. Erjahan sanoi, että lyhyempikin meditaatio toimii. Tätä levollisuutta, tilan tuntua en halua enää kadottaa. Tuntuu että aamiainenkin maistuu jotenkin erilaiselta. Kahvikupin lämpö tuntuu käsissä enkä aiemmin huomannutkaan, että juusto maistuu näin tältä. Kirsikkatomaattikin tuntuu täyttävän maullaan koko suun.

Jessus, jos tämä kaikki tapahtuu jo nyt, taisi olla todella viisas päätös lähteä kurssille. Sitä paitsi oli jotenkin todella yllättävän luontevaa meditoida yhdessä. Vaikka yleensä jännitän muiden läsnäoloa, niin nyt kun teimme kehomeditaatiota selällämme maaten, olinkin huomaamattani niin rentona, että taisin mennä unen puolelle useammin kuin kerran.

Jep, ensi viikolla uudestaan. Onneksi näitä iltoja on yhteensä 8. Niin ja se jännä retriittipäivä myös. Jess.

Ai mikä kurssi? Tässä uusin. Kuulemma mahtuu vielä. ”

Rakkaudella

Erja Lahdenperä

Seuraa meitä:

Tavan juurtumisaika 21 päivää

Kylvä ajatus ja korjaa teko;
kylvä teko ja korjaa tapa;
kylvä tapa ja korjaa luonne;
kylvä luonne ja korjaa kohtalo.

William Makepeace Thackeray

Vastus voitetaan askel askeleelta

Meissä kaikissa on paljon pysyvyyttä, taipumusta toimia siten kuin aina ennenkin. Joogafilosofit kutsuvat sitä tamakseksi. Meissä on myös liikkeellepanevaa voimaa, joogafilosofian sanoin rajasisuutta. Kolmas perusvoima meissä ja maailmankaikkeudessa on sattva. Sattva on tasapainoa näiden kahden, pysyvyyden ja liikkeen välillä. Uusi, toimiva tapa, joka vastaa omia arvojamme on sattvaa, harmoniaa, puhtautta.

Tarvitsemme energiaa muuttaakseemme totuttuja tapojamme. Siksi se usein tuntuu tilan raivaamiselta, pakottamiseltakin. Ehkä eniten auttaa kuitenkin muistaminen, sen syyn herättäminen miksi tuotamme tätä muutosta. Se saattaa olla terveyden tai tasapainon kaipuu, voi olla, että toivomme elämämme olevan enemmän omissa käsissämme, kaipaamme autonomiaa. Tai kaipaamme sitä rauhaa, jota uusi, valitsemamme toiminta tuottaa. Mikä tahansa se inhimillinen perustarve onkin, se on sellaisenaan kaunis ja tärkeä. Siksi se toiminta, joka auttaa meitä huolehtimaan siitä perustarpeesta on kaunis ja tärkeä kaikessa yksinkertaisuudessaan.

21 päivää

Uuden asian tavaksi saattaminen pienentää vastuksen olemattomiin. Tämä tapahtuu n. 21 päivässä.

Aluksi tulee löytää tila ja aika tehdä tätä uutta asiaa. Kun säännöllisesti varaat siihen tekemiseen tarvitsemasi ajan samasta kohtaa arkeasi, uusi tapa alkaa asettua ja syventyä. Päivä päivältä vastus pienenee ja vähitellen itse tekeminen pääsee avautumaan yksityiskohtaisemmin. Huomaat jopa nauttivasi siitä. Ja jollet nauti itse tekemisestä nautit siitä mitä sait aikaan.

10 päivässä tapa alkaa asettua, vastus pienenee

Elämän vaihtelevuus tuo omat mutkansa. Esimerkiksi kipeänä ei ehkä kyennyt pitämään tapaa yllä, joten siihen on asetuttava uudestaan. Onneksi aloittaminen on kerta kerralta helpompaa sillä sinulla on jo solumuistissa miltä tuntuu asettua tuohon valitsemaasi toimintoon.

Itselläni tällainen uusi rupeama oli isohkon leikkauksen jälkeen meditoinnin ottaminen jälleen osaksi aamurutiineja. Kun keho kykeni jälleen istumaan ja kipulääkitys ei ollut enää niin vahva ja energia alkoi palata niin hain sopivaa kohtaa aamussani. Huomasin, että minun oli tärkeää pitää paikoillaan muutama asia: kissan ruokkiminen, kahvin keittäminen, hampaiden pesu, vesilasillinen, kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen kahvin kera,  päivän 5 tärkeimmän toimen kirjaaminen. Sen jälkeen puuroainekset valmiiksi, suihku. Sitten on meditoinnin vuoro, ennen varsinaista aamiaista.

Huomasin, että oli tärkeää pitää aikataulusta kiinni. Siksi ei saanut päästää liikaa asioita väliin, sillä ne veivät mieltä muualle ja viivästyttivät aikataulua.

Sama toimintojen järjestys auttoi kehoa ja mieltä tunnistamaan, että nyt on tämän asian vuoro. Kaikki se sisäinen keskustelu, jota joskus huomaa kuuntelevansa: “viitsinkö, ehdinkö, onko tästä hyötyä?” oli poissa. Saatoin vain keskittyä siihen miten haluan tämän mietiskelyn nyt toteuttaa. Omaksuinkin pian tutun tavan ja loin järjestyksen, jossa olen nyt viihtynyt. Järjestys auttaa minua asettumaan ensin kehoon, tulemaan juuri tähän hetkeen. Seuraavaksi käytän erästä pitkähköä hyvien asioiden muistamisluetteloa ajatellen jokaista kohtaa siitä, tunnistaen mitä se tarkoittaa minulle. Sen jälkeen otan mieleeni ja ennen kaikkea sydämeeni sen arvokkaan hahmon, joka minulle edustaa parasta, korkeinta hyvää sekä rakkautena, taitona että tahtona. Tämä on siis eräänlaista turvautumismeditaatiota.

Puhelimessa on hälytys 20 minuutin kohdalla. Joskus huomaan odottavani sitä, toisinaan se yllättää minut. Välillä olen keskittyneempi, välillä huomaan ajan kuluneen triviaaliempien asioiden parissa. Otan kuitenkin jokaisen harjoituksen juuri sellaisena kuin se on. Totean sen ja siirryn päivän töissäni eteenpäin. Jos se tuntui menneen phasti pieleen se vahvistaa seuraavan kertaista meditaatiotani. Huomaan olevani paremmin hereillä ja keskittyväni tarkemmin.

Elämän tuomat mutkat

Sain sittemmin nuhan ja kurkkukivun, kuumetta ja yskän. Meditointiin tuli jälleen pakollinen tauko kun en kertakaikkiaan jaksanut. Siispä haen rytmin uudestaan. Taas samassa järjestyksessä. Ja taas pitäen huolta asioiden järjestyksestä, aikataulusta. Nyt meditointi kuitenkin asettuu jo yhdessä, kahdessa päivässä.

Tärkeiden asioiden muistaminen

Kyky palata siihen mitä kokee tärkeäksi on yksi tärkeimmistä taidoistamme. Siksi se mikä on meille tärkeää on niin arvokasta hahmottaa. Minulla on edelleen ylöskirjoitettuna ne 5 vuoden vaihteessa valitsemaani asiaa. Ja joka päivä, kunnes meditoinnista on tullut täysin automaattisista, 5 kohdan tekemisen listassani lukee meditointi.    

Miksikö? Siksi, että minulla on tarve löytää itsestäni se motivaatiotaso, johon luotan kaikkein eniten: rakkaus kaikkeen elävään.

Entä sinä? Mihin sinä haluat saada yhteyden tänään? Huomenna? Ylihuomenna?

Erja Lahdenperä

PS. Jos sinulle tärkeimpien asioiden löytäminen on uutta niin lue kirjoitukseni Meditaatio hyvinvoinnillesi kynän ja paperin kanssa. Löydät siitä ja seuraavista kirjoituksistani selostuksen koko tästä kullanhuuhdonnan prosessista.

Seuraa meitä:

Meditaatio hyvinvoinnillesi kynän ja paperin kanssa 3.

Mitkä ovat ne 5 tekoa, jotka tukevat hyvinvointiasi, elämääsi tänään parhaiten?

Osa 3 (3)

Unelmiemme puutarha

Kun olet toiminut kahden edellisen kirjoitukseni mukaisesti, sinulla on nyt 5 tärkeintä unelmaasi tärkeysjärjestyksessä.

Olet kirjoittanut ne ylös niin, että pystyt näkemään ne toteutuneina. Voit mielikuvituksessasi käyskennellä toteutuneessa, katsella ympärillesi ja nauttia lopputuloksesta.

Masterplan talteen

Kirjoita nyt ne 5 unelmaasi ylös esimerkiksi postikortin kokoiselle kartongille. Tee niitä useampi, jotta voit sijoittaa ne paikkoihin, joissa näet ne usein. Voit kuvata kutakin unelmaa myös jollain symbolilla. Piirtää terveysunelmasi symboliksi esimerkiksi auringon tai puun, rakastaville ihmissuhteillesi sydämen jne. Olennaista on, että näet ja muistat tärkeät unelmasi usein, törmäät niihin silloinkin kun olet tekemässä muuta.

Palaa päivittäin tähän suureen suunnitelmaasi, 5 kultahippuusi. Psyykeelle, alitajunnalle otollisia hetkiä ovat aamu, lounastauko ja hetki ennen nukkumaanmenoa.

Puutarhan perustaminen

Mikään tässä maailmassa ei rakennu itsekseen. Tarvitsemme pohjapiirustuksen, ajatuksen, jota nyt lähdemme toteuttamaan askel askeleelta.

  1. Tilan raivaaminen on usein ensimmäinen askel. Se voi tarkoittaa sitä aikaa päivässä, jolloin voisit toteuttaa haluamaasi asiaa tai se voi tarkoittaa tekemisellesi sopivan fyysisen tilan luomista.
  2. Seuraavan mahdollinen teko? Ehkä on talvi etkä vielä voi istuttaa mitään. Mutta voit lueskella erilaisten kasvien ominaisuuksista, siitä, mitä kukin vaatii kukoistaakseen parhaalla mahdollisella tavalla.
  3. Mikä on sopiva ajankohta seuraavalle askeleelle? Pilko tavoite sopiviksi rupeamiksi. Näin ne pisimmätkin matkat taivalletaan. Askel askeleelta.

Pävittäin 5 pientä tekoa

Kirjaa joka päivä, mieluiten aamulla, 5 asiaa, joilla autat unelmasi toteuttamista. Niiden kuuluu olla riittävän pieniä, jotta varmasti pystyt toteuttamaan ne. Onnistuminen pienessä tukee sinua paremmin kuin epäonnistuminen suuressa.

Jos vaikka päätit terveytesi vuoksi käydä salilla, voisit vaikka ensimmäisenä päivänä tarkistaa, että sinulla on sopivat välineet. Seuraavana päivänä voit ehkä tehdä matkan salin ovelle tarkistaaksesi paljonko aikaa siihen menee. Kolmantena mahdollisesti astut jo sisälle ja tutustut laitteisiin.

Juurtumisaika 21 päivää

Kaikki uudet tavat herättävät meissä ensialkuun luontaista vastustusta. Jatkaessamme niiden toistamista luomme aivoissamme uusia neurologisia yhteyksiä ja toisto toistolta vastus muuttuu vähäisemmäksi kunnes alkaa tapahtua automaatiota. Huomaamme olevamme menossa salille ilman sen suurempaa suunnittelua ja valmistelua. Olemme harjoitelleet niin monta kertaa kassimme pakkaamista, matkaa, tutustuneet laitteisiin ja löytäneet missä järjestyksessä meidän kannattaa laitteissa treenata, että tuntuu luontevalta käyttää 30-45 min tehokkaasti eri lihaksia ja liikeratoja vahvistaen. Ehkä toisena päivänä vahvistamme ennen kaikkea jalkoja ja toisena ylävartaloa. Ehkä keskivartalo on kuvioissa jokaisena salipäivänä.

Mitään puutarhaa ei perusteta hetkessä. Anna siis itsellesi aikaa löytää juuri ne tavat, jotka istuvat elämääsi parhaiten. Voi olla, että se toiminto, jota havittelit ensi alkuun ei olekaan se, joka viihtyy arjessasi. Kokeile silloin toista tapaa. Olennaista on, että pysyt edelleen linjassa unelmiesi kanssa.

Välillä elämä tarjoaa ratkaisuja, jotka istuvat erinomaisesti arkeesi. Pitämällä päämääräsi selkeänä mielessäsi ja sydämessäsi tunnistat kun sinulla on mahdollisuus edetä unelmasi suuntaan. Se voi olla vaikka sellaisen ihmisen tapaaminen, joka kaipaa treenikaveria, se voi olla törmääminen ulkotreenipaikkaan, jossa laitteet ovat käytettävissäsi kaikkina vuorokauden aikoina aivan ilmaiseksi.

Aloita pienestä. Vastenmielisimmillekin, raskaimmillekin tehtäville voi yleensä antaa 2 min/päivä. Jos illalla asiat ovat hitusenkin paremmin kuin aamulla, olet jo tukevasti etenemässä. Vuodessa on 365 päivää ja kun jokaisena päivänä matka etenee hiukan, vuoden kuluttua muutos on jo merkittävä.

Kiitollisuusharjoitus tueksi

Kiitollisuusharjoituksella vahvistat istutuksiasi, uudenlaisia tekemisiäsi. Se toimii tehokkaana motivaattorina ja uskon lujittajana, sillä se tekee edistymisen näkyväksi. Parasta on kun voit kiittää itseäsi jostain tekemisestä, vaikka kuinka pienestä, unelmasi eteen. Esimerkiksi, että muistit sängyssä kaikki 5 unelmaasi ja ehkä viivyit yhdessä niistä elävämmin ennen nukahtamistasi.

Itse tykkään kirjata 10 asiaa aina aamuisin. Toinen hyvä hetki on ennen nukkumaamenoa.

Tiivistetysti

  • Lue 5 kohdan master planisi päivittäin
  • Kirjaa sitten 5 pientä asiaa, jotka tänään teet unelmiesi totuttamiseksi. 2 min/tehtävä on jo hyvä aika.
  • Merkitse illalla, mitkä niistä tuli tehtyä. Huomaat, että etenet.
  •  Jos et saanut tehtyä, niin ota opiksi. Kirjaa seuraavalla kerralla pienempi askel varmistaaksesi onnistumisesi. Tärkeää ei ole määrä vaan suunta.
  • Huomaa 21 päivän jälkeen mitä on tapahtunut. Laita päivämäärä kalenteriisi niin muistat tehdä sen. Prosenttilukusi on saattanut nousta.

Opit vähitellen yhä taitavammaksi. Luota itseesi, luota elämään.

Opit olemaan elämäsi puutarhuri

Minkään ei tarvitse olla kiveen hakattua. Voit tarkistaa unelmiesi sisältöä ja arvojärjestystä esimerkiksi 6 kk:n kuluttua. Voi olla, että olet silloin edennyt niin hyvin, että jokin on jo asettunut osaksi elämääsi ilman sen suurempia ponnistuksia. Tai voi olla, että elämä on tuonut uusia mahdollisuuksia tai uusia haasteita. Ne kaikki kuuluvat elämäämme. Vähitellen kehitymme yhä taitavimmiksi puutarhureiksi.

Opimme kuinka huoltaa puutarhaamme sekä helteillä että kaatosateissa, opimme pärjäämään yllättävissäkin olosuhteissa.  Opimme elämään puutarhamme kanssa. Siellä missä jokin kukoistaa luonnostaan, sen annamme olla. Siellä missä jokin ei näytä viihtyvän, teemme muutoksia. Usein pieni korjausliike riittää.

”Jos haluat olla päivän onnellinen, juo itsesi humalaan.

Jos haluat olla vuoden onnellinen, mene naimisiin.

Jos haluat olla koko elämän onnellinen, aloita puutarhanhoito.”

Kiinalainen sanalasku

Rakkaudella

Erja

P.S. Kuulen mielelläni, miten unelmien löytäminen ja kiteyttäminen on sujunut. Ja miten itse puutarhanhoito sujuu. Pitikö 21 päivän sääntö sinun kohdalla paikkansa? Voit kirjoittaa ne kommentteina tähän tai lähettää sähköpostia erja.lahdenpera@helsinkimindfulness.fi

Kiittäen

Erja

Seuraa meitä:

Meditaatio hyvinvoinnillesi kynän ja paperin kanssa 2.

Mitkä ovat ne 5 asiaa, joihin panostaminen tukee hyvinvointiasi, elämääsi kaikkein eniten?

Kullan huuhtomista

Eilisen kirjoituksen jälkeen sinulla on useamman kohdan lista asioista, joiden toivoisit olevan toisin kuin mitä ne ovat nyt.

Miksi juuri tämä toive?

Lue listaasi, ja pohdi kunkin toiveen kohdalla miksi toivot sen toteutuvan. Kirjoita vastauksesi ylös. Niiden inhimillisten tarpeiden tunnistaminen mikä on kunkin toiveen takana voi auttaa ymmärtämään itseäsi paremmin. Et ehkä kaipaa konmaritusta siksi että ystävätkin ovat sen ovat tehneet vaan siksi, että kaipaa helppoutta ja selkeyttä elämääsi ja haluat päästää aidosti irti vanhasta aloittaaksesi jotain uutta.

5 kultahippua

Sinulla todennäköisesti on listallasi enemmän kuin 5 toivetta, unelmaa. Käy ne läpi ja merkkaa ne toiveet, jotka tuntuvat olevan sinulle juuri nyt tärkeämpiä kuin muut. Jos vastauksia tuli enemmän kuin 5, käy merkatut läpi ja merkkaa vielä kerran ne keskeisimmät, tärkeimmät unelmasi.  Jatka kunnes jäljellä on 5 kuvausta siitä miten asiat ovat silloin, kun voit todella hyvin, toteutat itsesi näköistä elämää ja tuotat hyvää myös ympäristöösi omalla, ainutlaatuisella tavallasi.  

Kullan kirkastaminen

Miten ilmaiset sitä tilannetta kun kaikki on hyvin? Muotoilemme lauseita niin, että ne ovat lopulta yksinkertaisia ja alitajunnallemme ymmärrettäviä. Alitajunnalle kannattaa puhua selkokieltä ja tekojen kieltä.  Voisit kuvata mitä teet silloin kun kaikki on parhain päin.  Teet, nautit, vastaanotat…. Vastauksesi kysymykseen miksi saattaa auttaa muotoilemaan ja muistamaan miksi juuri tämä unelma on sinulle tärkeä. Ehkä raha sinänsä ei merkitse, mutta se mitä sillä saat, on se joka saa sinut kukoistamaan.  

Alitajunta ymmärtää konkretiaa: päivämääriä, numeroita. Alitajunta ymmärtää tunteita ja hyvivointia.

Älä käytä negaatiota, sillä sitä alitajuntamme ei ymmärrä. Jos kirjoitat, että olet velaton alitajunta kuulee siinä sanan velka ja takertuu siihen. Voisit vaikka ilmaista, että rahasi ovat omiasi.

Tiivistä toiveesi  1-2 lauseeseen. Tarkista vielä, että tunnistat sen tilanteen milloin toiveesi on täyttynyt.

Jo hallussasi oleva kulta näkyväksi

Käy nyt läpi ne 5 kirkkaasti muotoiltua toivettasi ja pohdi kunkin unelmasi kohdalla kuinka paljon se on totta jo nyt.  Merkkaa se vaikka prosenttimääränä. Toiveesi on ehkä saada kaikki 100%, mutta saatat havaita, että olet jo toivomallasi tiellä ja huomaamattasi tehnyt monia asioita, jotka ovat auttaneet sinut hyvään alkuun.  Sinulla saattaa olla jo 5-50% unelmastasi kasassa.

Aarteiden järjestäminen

Enää se tärkeysjärjestys. Aloita tärkeimmästä. Jos sinun on vaikea valita niin voit kysyä itseltäsi, että jos voit saada vain toisen noista kahdesta niin minkä silloin valitset. Numeroi toiveesi tärkeysjärjestykseen. Voimme kulloinkin toteuttaa vain yhtä asiaa ja siksi on tärkeää tiedostaa oma tärkeysjärjestyksemme.

Alitajunnan aktivoiminen

Lue nyt tiivistettyä unelmaasi. Anna kunkin toiveesi saada mielikuvituksesi ja kehosi elämään, tunnista millainen on kehollinen olotilasi kun toiveesi on jo toteutunut. Miltä ympäristösi näyttää? Keiden kanssa olet silloin? Mitä teet/te?

Nauti unelman aktivoinnista ja alitajunnallesi viestimisestä. Tämä on tärkeää, jotta koko olemuksesi tunnistaa tavoitteesi.

Lue listasi läpi vielä ennen nukkumaamenoa, anna toiveidesi tulla mukaan yöhön, kirkastua siellä.

Nuku hyvin.

Huomenna jatkamme.

Lämmöllä

Erja

Seuraa meitä:

Meditaatio hyvinvoinnillesi kynän ja paperin kanssa

Mitkä ovat ne asiat, joihin panostaminen tukee hyvinvointiasi, elämääsi kaikkein eniten?

Osa 1 (3)

Mikä saa sinut hengittämään vapaammin ja voimaan paremmin?

Tämän kolmiosaisen kirjoituksen avulla löydät ne asiat, joihin panostaminen auttaa sinua, hyvinvointiasi kaikkein eniten.  Kun annat tämän olla kolmen päivän prosessin, alitajuntasi ehtii työstää ja osittain myös testata toiveitasi.

Prosessi mukailee Passion testiä (Passion Test, Janet Bray Attwood ja Chris Attwood, Viisas Elämä, 2017), hyödyntää sitä  tutkittua tietoa millä tavoin aivomme ja intuitiomme toimii parhaiten (Älykäs intuitio, Asta Raami ja Kustantamo S&S 2016) ja ammentaa Marshall Rosenbergin Nonviolent Communication menetelmän perusoivalluksista tunteista ja niiden juurista, inhimillisistä perustarpeistamme.

Elinvoimaa juurista

Kuvassa näkyvät ne inhimilliset perustarpeemme, jotka ovat meillä kaikilla, iästä, sukupuolesta, asemasta, kulttuurista riippumatta. Perustarpeidemme tehtävänä on huolehtia siitä, että olemme elinvoimaisia ja hyvinvoivia. Jos jokin tarpeemme ei tule tyydytetyksi, tilanteesta nouseva tunne (kuvassa puun lehti) on epämiellyttävä, voi huonosti. Jos taas levon tai vaikkapa merkityksellisyyden tarpeemme tulevat huolehdituiksi, elämänpuumme kukoistaa ja tuottaa hedelmää. Voimme niiltä osin hyvin ja säteilemme energiaa ja lämpöä myös ympäristöömme.

Sydänkoherenssin hyödyntäminen

Aivomme, kehomme ja intuitiomme toimii parhaiten silloin kun olemme sydänkoherenssissa. Tämän tilan voi luoda tekemällä kaksi helppoa harjoitusta peräkkäin. Aikaa kuluu yhteensä 7-10 min.

1. Mielen ja hermoston rauhoittaminen – 5 hengitystä

Hiljennä mieltä tuomalla huomio kehoon ja siihen kuinka keho tukeutuu alustaan. Aisti miten lihakset voivat pehmentyä sinua kannattelevalle alustalle. Siirrä sitten huomio siihen miten kehosi hengittää. Sulje silmäsi, tuo vaikka kätesi palleasi päälle ja huomaa millaisen hengityksen keho ottaa juuri nyt.  Anna kehon hengittää rauhassa 5 kertaa sisään ja ulos. Voit laskea hengityksen pituutta ja ehkä hengittää seuraavalla kerralla yhden sekunnin pidempään.

2. Myönteinen mieliala- 5-10 asiaa, jotka ovat hyvin juuri nyt

Toinen mitä tarvitaan sydänkoherenssiin on myönteinen, luottavainen mieliala. Siihen auttaa se, että listaat ne, mielellään 10 asiaa, jotka ovat elämässäsi hyvin juuri nyt. Listan kirjoittaminen käsin auttaa aivojasi parhaiten olemaan linjassa aikeesi kanssa. Asian suuruudella ei ole väliä, ainoastaan sillä, että voit vilpittömästi iloita siitä, että sinulla on vaikkapa turvallinen paikka kirjoittaa listaasi tai tämä ylellinen hetki, jolloin voit ajatella vain ja ainoastaan elämäsi tärkeimmän ihmisen, itsesi hyvinvointia.

  •         5 rauhallista, aistivaa sisään ja uloshengitystä käsi pallean päällä
  •         5-10 pientä ja isoa asiaa, jotka ovat hyvin elämässäsi juuri nyt

Eheä, elinvoimainen elämäsi, 10-15 asiaa

Kaikki alkaa tiedostamisesta. Sitä seuraa lähes automaattisesti huomion suuntaaminen ja sen lainalaisuuden hyödyntäminen, että se mihin suuntaat huomiosi vahvistuu elämässäsi.

Meillä kaikilla on tarpeita eheyden, autonomian, merkityksellisyyden, fyysisen hyvivoinnin suhteen. Olemme kaikki myös syvästi sosiaalisia olentoja ja kaipaamme yhteyttä, läheisyyttä, ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista. Merkityksellisyytemme pohjaa usein sekä elämäntilanteeseemme että ainutlaatuisuuteemme. Tarvitsemme myös levollisuutta ja turvaa sekä keveyttä, iloa elämäämme.

Kirjoita, mieluiten yhdellä istumalla, 10-15 kohdan lista siitä kun voit parhaalla mahdollisella tavalla. Anna asioiden virrata, sillä tuottamalla paljon erilaisia asioita näkyviksi saat esille myös sen, mikä ei heti ole niin ilmeistä. Epäolennaiset karsiutuvat kyllä, jo huomenna. Aikaa kuluu 20-30 minuuttia.

Mitä silloin on totta? Mitä elämässäsi on silloin, kun toiveesi on toteutunut, jokin sinulle tärkeä inhimillinen tarpeesi on täyttynyt runsain mitoin?

Sinun ei tarvitse tässä kohtaa huolehtia realistisuudesta. Keskity siis siihen mitä todella haluaisit enemmän elämääsi olipa asia millä elämän alueella tahansa. Unelmoi vapaasti, keskity ainoastaan siihen mitä todella toivot. Se miten kaikki lopulta tapahtuu, avautuu seuraavissa, huomisen ja ylihuomisen askeleissa.

Ehkä haluat tutkia artikkelin kuvaa ja pohtia “huutaako” jokin tarve, (kuvassa juuret) elämässäsi nyt muita vahvemmin. Kun huomaat näin olevan, kuvaa itsellesi millaiselta tilanne näyttää kun tuo tarve on terveellä tavalla tullut täytetyksi. Mitä silloin on elämässäsi toisin kuin nyt?

Käy läpi fyysistä hyvinvointiasi, ihmissuhteitasi, työtäsi, kotiasi ja ympäristöäsi, turvallisuuttasi, henkilökohtaisia haaveitasi, ehkä myös sitä jälkeä, mitä haluaisit jättää jälkeesi, sitä panostusta, jonka haluat antaa kokonaisuudelle.

Jos huomaat, että esim. levon tarpeesi ei ole tullut täytetyksi niin kuvaa se tilanne, jolloin asia on korjaantunut. Esimerkiksi: “Menen hyvillä mielin ajoissa nukkumaan (klo 22?) ja nukahdan helposti.  Levollisesta yöstä herään hyväntuulisena ja virkeänä.”

Jos taas kaipaat taloudellista vakautta tai vahvempaa turvaa lause saattaa olla jotain tällaista. “Minulla on tililläni 2-6 kk:n perustarpeisiin riittävä summa ja kaikki kalliit velat on maksettu. Taloudellinen tilanteeni antaa minulle mahdollisuuden elää itseni näköistä elämää.”

Saat siis ajatella “mahdotonta”, sillä mahdotonkin on tosiasiassa mahdollista. Saat ajatella myös isosti, jonnekin 2-5-10 vuoden päähän. Sinun ei tarvitse näyttää listaasi kenellekään, joten voit kirjoittaa siihen juuri ne aidot toiveet, salaisetkin, joiden ajatteleminenkin saa sinut hengittämään vahvemmin, tuo lämpöä kehoosi ja saa energian virtaamaan.

Anna kehon auttaa

Jos huomaat jonkin toiveesi tai lauseen kohdalla kehon jotenkin vastustavan, niin tarkista, että onhan kyse on sinun toiveestasi, sinun omasta, henkilökohtaisesta tarpeestasi.  Olet ainutlaatuinen inhimillinen olento eikä kukaan muu ei ole samanlainen kuin sinä. Siksi sinulla kuuluukin olla aivan omanlaiset unelmasi.

  •          10-15 asiaa, jotka ovat kohdillaan silloin kun voit todella hyvin ja toteutat syvimpiä unelmiasi
  •         Kukin toiveesi 1-2 lauseella niin, että lause kuvaa tilannetta, jossa asiat ovat jo parhaalla mahdollisella tavalla.
  •          Anna ratkaisun olla avoin eli olet esim. unelmatyössäsi, mutta et välttämättä siinä organisaatiossa, joka tuli ensimmäiseksi mieleesi. Näin jätät elämälle väljyyttä toteuttaa toiveesi usemmalla kuin yhdellä tavalla.

Seuraavassa, huomisessa kirjoituksessa jatkamme havainnoiden mitkä toiveistamme ovat meille ne tärkeimmät. Kolmannessa, ylihuomisessa kirjoituksessa seuraamme sitä, miten saamme toiveemme toteutumaan alitajuntaa ja arkisia valintatilanteita hyödyntäen.

Nauti prosessista. Se parantaa kykyäsi saada näkyviksi ja siten myös lähemmäs toteutumista juuri ne asiat, jotka saavat sinun sielusi soimaan.

Rakkaudella

Erja Lahdenperä

P.S. Tiedän, että tämä toimii. Olen itse noudattanut tätä 2-3 vuotta ja häkellyttävän monta asiaa on asettunut minussa ja elämässäni toisin.

Seuraa meitä:

Motiivi ja tekemisen energia

Se mitä teemme ei vaikuta meihin ehkä niinkään paljoa kuin se miten sen teemme. Lähtökohtamme, motiivi on avainasemassa.

Me rakastamme rakkautta.

Rakkaus tuntuu hyvältä silloin kun sitä voi vastaanottaa luottavaisesti ja etenkin silloin kun sitä voi vilpittömästi osoittaa sellaiselle ihmiselle tai olennolle, jonka olemassaolosta ja läheisyydestä nauttii.

Mitä vai sittenkin miten

Voisiko olla niin, että se mitä teemme ei vaikuta meihin niinkään paljon kuin se miten sen teemme, mistä lähtökohdista, motiivista toimintamme nousee. Saatamme kiukustuneena siivota vaikka koko huushollin, mutta se ei välttämättä tunnu yhtä hyvältä kuin se, että löytää tavaroille levollisesti paikkansa ja puhdistaa paikat siksi, että itsellä ja toisilla olisi viihtyisämpää.

Voisiko myönteinen motivaatio tekemisestämme on kevyempää siitä huolimatta että emme rakasta varsinaista tekemistä. Laskujen selvittäminen ei välttämättä ole itsessään intohimo, mutta sen tietäminen, että asiat ovat järjestyksessä ja hoidossa on varsin mukava tunne. Jonkin tylsän osa-alueen hanskaaminen matkalla tavoittelemaansa päämäärään ei ehkä itsessään houkuta, mutta tuon tärkeän kokonaisuuden vuoksi tämän osuuden loppuun saattaminen voimauttaa, jopa vapauttaa energiaa.

Voisimmeko siksi ennen tekemistämme tarkistaa sen syyn miksi teemme sitä. On syitä kuten esimerkiksi

  • pakko tehdä
  • jottei kollega/esimies/kumppani pääse moittimaan

Sitten on myös toisenlaisia syitä kuten, jotta

  • toinen saa korvauksen osuudestaan
  • yhteinen projektimme pääsee etenemään
  • toinen ilahtuisi
  • itse voisin paremmin
  • yhteinen kokonaisuus toimii paremmin

valinta

Olisiko mahdollista huomatessamme vastustusta johonkin ryhtyessämme viettää muutama sekunti tai minuutti etsiessämme itsestämme niitä syitä tehdä juuri tämä, sinänsä hiukan sisäistä vastustusta herättävä juttu siten, että  olotilamme kevenee, hengitys kulkee, kasvomme pehmenevät? Olisiko tekemisemme silloin kevyempää ja toimisimme pienemmällä vastuksella, ilman sisäistä selostusta: tää on tosi tylsää, raskasta, epämiellyttävää, en pidä tästä yhtään…

Valinta, jotta toimisimme ennemmin rakkaudesta käsin kuin pelosta tai pakosta. Teemme ehkä samat hommat molemmissa, mutta tekemisen energia ja lopputulema voivat olla kokonaan toisenlaisia.

Kannattaisiko kokeilla?

Mitä sanot?

Seuraa meitä:

Taitava toiminta ja hyvinvointi

Filosofisissa teksteissä ja saduissa kerrotaan usein kuinka hyvä voittaa pahan. Ihmettelevän ja pohdiskelevan mielenlaatuni kanssa tutkin ja etsin todisteita siitä onko tämä totta vai tarua.

taitava luo harmoniaa, taitamaton disharmoniaa

Löysin musiikista perusteita tälle väittämälle. Kun jokin soi harmonisesti sen ääniaallot ovat säännöllisiä. Kun siihen yhtyy toinen soitin, joka yhtä lailla tuottaa harmonisia ääniä ne vahvistuvat, tukevat toisiaan ja syntyy yhteinen sointi.

Ristiriitainen ääni sammuttaa harmonista, mutta ei voi voittaa sitä etenkään jos enemmän kuin yksi soivat yhteen.

Sama vaikutus on myös samaan tahtiin marssimisella. Sillä on niin suuri vaikutus, että joukkojen ylittäessä siltoja samaa tahtia on toisinaan varottava, jotta silta ei lähtisi huojumaan.

Sisäinen ristiriita voi eheytyä

Meillä kaikilla on haavamme, sellaisia sisään rakentuneita asioita, jotka estävät meitä toimimasta parhaalla mahdollisella tavalla. Ne saattavat olla aikoinaan syntyneitä tai meille uskoteltuja käsityksiä, että emme pärjää, onnistu, kelpaa…

Pitkään ajattelin, että haavamme, vaikka kykenisimmekin niitä hetkittäin voittamaan, haittaavat lopun ikää. Enää en usko niin, en oman enkä ohjaajakokemukseni perusteella. Esimerkiksi intensiivisillä 8 viikon mindfulness-kursseilla tapahtuu paljon aitoja eheytymisprosesseja. Toiset löytävät elämänilon, keveyden, toiset sen, että he ovat arvokkaita juuri sellaisina kuin ovat. Toiset saattavat tunnistaa oman erityislaatunsa haavoistaan huolimatta tai jopa niiden ansiosta. Erityinen elämänkokemus voi antaa sellaista tieto- ja taitopohjaa, jota ei ole sellaisella, joka ei ole ollut vastaavassa tilanteessa.

Kun eheytymistä tapahtuu asiat alkavat asettua uudella tavalla ihan itsestään. Tapamme reagoida on nyt muuttunut, olemme sisäisesti erilaisia. Vähitellen ympäristömme ja suhteemme toisiin muotoutuu uudenlaiseksi. Silloin huomaa olevansa ennemmin uudenlaisen kokemusmaailman todistaja kuin pyrkimisellä, tahtomisella tai pakottamisella toisenlaista rakentava. Jälkimmäinen ei näytä toimivan kuin hetken, sillä se on asioiden väkisin muuntamista. Sellainen muutos ei näytä jäävän pysyväksi.

Carl G. Jung sanoi, että kasvit ja eläimet ovat aina kehittymässä omaksi itsekseen. Vain ihminen on sellainen, että koettaa usein olla jotain muuta kuin on, pyrkii sellaiseksi kuintoivoisi olevansa sen sijaan, että sallisi itsensä kasvavan parhaaseen ja ainutlaatuiseen potentiaaliinsa.

24 erilaista Ominaisvahvuutta

Psykologian professori Martin Seligman, USA:n positiivisen psykologian tutkimusjohtaja on tutkinut kollegoidensa kanssa ns. hyveitä, sellaisia ominaisuuksia joita ylistetään jokaisessa kulttuurissa ja mantereella, ominaisuuksia, jotka ovat suurten kertomusten aineksia kuten rohkeus, reiluus tai neuvokkuus ja kyky nähdä mahdollisuuksia ja rakentaa tulevaisuutta.

He kiteyttivät luettelon 24 ominaisuuteen ja loivat testin, jolla voi selvittää ne ominaisuudet, jotka ovat luontaisesti vahvimpia itsellä. Usein osa ominaisuuksista ovat sellaisia, jotka koemme omanneemme aina ja osa taas sellaisia, joita olemme tietoisesti kehittäneet itsessämme. Mielenkiintoista on, että Seligman kertoo, että vain ne ominaisuudet, joiden soveltamisesta nauttii ovat niitä meille aitoja vahvuuksia. Voit siis olla hyvä vaikka johtajuudessa, mutta se ei välttämättä ole sitä mikä tuottaa sinulle eniten iloa. Sen sijaan niitä syvimpiä, itselle kiinnostavia ominaisvahvuuksia käyttäessäsi et useinkaan malta lopettaa vaan löydät yhä uusia tapoja soveltaa olipa se sitten vaikka kykyäsi rakastaa tai kykyäsi löytää uusia ratkaisuja.

Aitojen kohtaamisten taika

Kokemukseni mukaan se, että olemme lujasti oma itsemme, yhteydessä sisimpäämme mahdollistaa myös aidot ja ainutlaatuiset kohtaamiset. Emme silloin mieti millaisen vaikutuksen teemme vaan yksinkertaisesti olemme se ainutkertainen versio itsestämme.

Aitous koskettaa ja saatamme huomata, että löydämme melkein taianomaisesti yhteyden muihin samalla tavalla suuntautuneisiin ihmisiin. Silloin esim. tieto ja erilaiset mahdollisuudet saattavat välittyä hämmästyttävän nopeasti ilman, että meidän tarvitsee edes tietää toistemme nimiä.  

Se on totta mikä toimii

Tämänkin määritelmän kuulin nuoruudessani ja olen kantanut sitä mukanani testikysymyksenä. Olen oppinut, että mikäli jokin juttu ei toimi realitodellisuudessa se joko ei ole totta tai se ei ole totta vielä. Jotkin asiat näyttävät vaativan jopa 10 vuoden kypsyttelyn ennen kuin niistä tulee toimivaa todellisuutta.  

Elämä toimii testikenttänä. Hyvät, toimivat tavat opimme melkein heti ja alamme soveltaa niitä samantien. Keskeneräisiä asioita sen sijaan työstämme, tutkimme kunnes löytyy sellainen tapa toimia, joka tuottaa haluttua tulosta melkein itsestään.

Taitava toiminta, ns. hyvä, kantaa ja paha, taitamaton toiminta kohtaa taas vastustusta eikä siksi pääse leviämään vaikka saattaa tuottaakin paljon ikävää jälkeä. Hyvä edistyy, kasvaa ja leviää, jatkaa sukua, siirtyy ihmisestä toiseen. Paha taas patouttaa energiaa, joka väistämättä estyy jossain vaiheessa, sillä se ei edistä kasvamista, kokonaisuuden kukoistamista.

Se missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet

Taitava toiminta, vahvuuksiemme soveltaminen siten, että ne ilahduttavat sekä meitä itseämme että kanssaihmisiämme, yhteisöämme eheyttää ja kantaa, saa asiat rullaamaan ja energian virtaamaan. Niitä sovellettaessa hyvinvoinnillamme ei olekaan ylärajaa. Näin kertoi suomalainen filosofi ja psykologi Frank Martela vertaisoppimisen festivaalissa Lapinlahden pihalla vartin luennossaan v. 2012. Omaksuin sen kerrasta.

Kannattaisiko kokeilla intohimojensa soveltamista useammallakin elämänalueella? Työssä, rakkaudessa, harrastuksissaan.

Saatat havaita, että jossain määrin juuri näin olet elämässäsi tehnytkin.

Seuraa meitä: